You are currently browsing the tag archive for the ‘kodin paperit’ tag.
Olen tässä neuvonut yhdelle jos toisellekin asiakkaalle, miten megalomaaniksi paisuneiden paperikasojen järjestämisen saisi alulle. Olen sitä mieltä, että kannattaa ”raakalajitella” kaikki kasat kerralla. Varaa pöytä- tai lattiatilaa ja mahdollisesti laatikoita, pystykansioita tai muita välineitä, joihin voit lajittelua suorittaa. Post-it lappuja on hyvä olla käsillä sekä jätepaperikasseja. Ikean kassit sopivat tarkoitukseen mainiosti, koska normaalisti jätepaperikasa on kaikkein suurin. Kasojen koosta ja paperien määrästä riippuen kannattaa varata vaikkapa yksi ilta raakalajitteluun.
1. Ota ensimmäisestä kasasta päällimmäinen paperi tai lehti. Tee heti päätös, heitätkö sen pois vai saako se jäädä seuraavaan vaiheeseen. Jos et osaa päättää, säästä tässä vaiheessa. Muuten heitä se saman tien jätepaperiin. Mitä nopeampi päätös, sitä nopeammin saat valmista.
2. Jos paperi tai lehti pääsee toiselle kierrokselle, katso mihin aihepiiriin se liittyy. Jos se on vaikkapa lapsen kouluun liittyvä, tee niille heti oma kasa ja merkkaa kyseinen laatikko tai kohta post-it lapulla. Voit tehdä myös jokaiselle lapselle oman kasan. Älä ala lukea papereita ja lehtiä, vaan katso vain aihepiiri. Eri lehdille kannattaa tehdä omat kasansa. Jos paperi on vaikkapa tiliote, tee niille oma kasa.
3. Ota lajiteltavasta kasasta yksi lehti tai paperi kerrallaan. Älä siirrä yhtäkään epämääräiseen kasaan, vaan luo aina tarvittaessa uusi kategoria. Niitä voi olla vaikka 20, jotta mitään ei jää ajelehtimaan. Ole rohkea heittämään pois! Reseptejä löytyy netistä miljoonittain. Tiedotteita, joiden päivämäärä on mennyt ajat sitten, et luultavasti tule lukemaan kuitenkaan. Melko monesta asiasta löytää tietoa netistä, joten lehtiartikkeleiden säästäminen ei välttämättä ole perusteltua. Maksettuja laskuja (katso aiempi papereihin liittyvä kirjoitukseni) ei tarvitse säästää, jos tieto löytyy tiliotteelta. Poikkeuksena verotukseen liittyvät tositteet, kuten kotitalousvähennykseen oikeuttavat laskut.
4. Käy kaikki epämääräiset kasat läpi samalla metodilla. Älä jää lukemaan niitä kesken raakalajittelun! Tee kaikkesi, että selviät raakalajittelun loppuun. Näin lajittelemattomia kasoja ei jää. Lajittelupisteen rakentamisessa on kuitenkin sen verran iso vaiva, että sen nähtyään kannattaa ehdottomasti tehdä homma loppuun asti.
5. Kun kaikki kasat on lajiteltu, voit siirtää merkatut laatikot/kasat/kotelot odottamaan kakkosvaihetta vaikkapa hyllyyn tai sen puutteessa saman paikkaan, josta otit epämääräiset kasat.
6. Aina, kun aikaa on, voit ottaa yhden kategorian paperit tai lehdet tarkempaan käsittelyyn. Kun niitä on vähemmän ja ne liittyvät toisiinsa, on helpompi heittää vaikkapa vanhempi versio jätepaperiin. Tässä vaiheessa on mitä otollisinta mapittaa paperit tai järjestää säästettävät lehdet numerojärjestykseen. Käy vaikkapa yksi kategoria illassa läpi.
7. Jos aikaa tai energiaa raakalajittelun jälkeisiin toimenpiteisiin ei ole, voit silti onnitella itseäsi. Sen sijaan, että penkoisit kymmentä sekalaista kasaa etsiessäsi lapsen retkitiedotetta, voit todennäköisesti löytää sen lapseen liittyvien papereiden joukosta, post-it lapulla merkitystä laatikosta 🙂
Sirpa kysyi Ordinaren Facebook-sivuilla:
Kaipaisin vinkkejä paperien kanssa pärjäämiselle. Meille kertyy seuraaviin asioihin liittyvää paperia: verotus, vakuutukset, laskut, kuitit, tiliotteet, metsätilan kirjanpito ym, kodin laitteiden käyttöohjeet, liittymissopimukset, parin yhdistyksen paperit, kunnallispolitiikkaan liittyvät esityslistat, selvitykset yms…. , terveysasiat, lasten todistukset, ymmmm. Mapitettukin on, mutta mapit kaatuilevat hyllyissä ja ovat rumia. On aikoja, jolloin jaksaa juuri maksaa laskut muttei arkistoida. Mitä yleensäkään kannattaa säilyttää ja kuinka kauan?
Tässäpä ensin muutama linkki artikkeleihin, joita netistä löytyy:
Verotukseen liittyviä kysymyksiä
Muutamia vinkkejä, jotka eivät perustu mihinkään viralliseen tahoon, mutta joita voi omalla riskillään soveltaa 🙂
1. Vakuutukset: Säästäisin uusimmat vakuutuspaperit ja kotivakuutuksista tulee ainakin joka vuosi uudet vakuutuskirjat.
2. Laskut: Maksetut lehti- ym. tilaukset voi hävittää heti, koska maksut näkyvät tiliotteella. Sähkö-, puhelin- ja muita laskuja voi varmaan halutessaan ja tilan antaessa myöten säilyttää muutaman vuoden. Näin voi vertailla sähkönkulutusta tai puhelinlaskujen suuruutta. Kotitalousvähennykseen ja muut verotukseen liittyvät kuitit pitää säästää 6 vuotta verovuoden päättymisen jälkeen.
3. Kuitit: Pankki- ja luottokortilla maksetuista tuotteista kuitit kannattaa säästää siihen asti, että veloitukset näkyvät joko tiliotteella tai luottokorttilaskulla.
4. Kodinkoneiden (ja huonekalujen) käyttöohjeet ja takuukuitit: Kannattaa tehdä oma laatikko kaikille käyttöohjeille. Kun hankitaan uusi kodinkone tai huonekalu, takuukuitti on hyvä niitata käyttöohjeeseen ja tallettaa molemmat laatikkoon. Välillä laatikon sisällön voi käydä läpi ja poistaa sellaiset käyttöohjeet, joihin liittyvää konettakaan ei enää ole. Ja pahvipakkausten säästämistä kannattaa miettiä pariinkin kertaan. Ihmisten kaapeissa on valtavat määrät erilaisia kodinkoneiden tyhjiä pahvipakkauksia 🙂 Käyttöohjeiden kanssa samassa voi hyvin säilyttää liittymäsopimuksia, jos osaa niitä sieltä etsiä.
5. Yhdistyspaperit (+ yleensä yhdistysten tiedotuslehtiset jne.): Jos yhdistyksen paperit, kuten vuosikokouspöytäkirjat ja kirjanpitoaineisto ovat alkuperäisiä, niitä pitää säilyttää laissa määrätty aika. Tasekirjat ja tase-erittelyt pitää säästää 10 vuotta ja tositteet 6 vuotta. Mutta yhdistyksen historian kannalta on hyvä säilyttää vaikkapa yhdet kappaleet lehtiä sekä kokousten pöytäkirjoja ja muita tärkeitä papereita.
6. Kunnallispolitiikkaan, kuten muuhunkin viralliseen toimintaan osallistumisessa kotiin tuleva paperimäärä voi olla hyvin mittavaa. Olin itse koulun johtokunnassa ja saimme ohjeen, että kokouspapereita ei saanut laittaa paperinkeräykseen, koska ne saattoivat sisältää arkaluontoisia tietoja. Periaatteessa mitään tällaisia papereita ei tarvitse itsellä kotona säästää, vaan ne voi silputa. Kokouskutsut ja pöytäkirjat löytyvät kuitenkin virallisista arkistoista.
7. Terveysasioille kannattaa tehdä oma mappi, jonne voi tallettaa lääkärilaskut, reseptit ja muut paperit. Niitäkin voi karsia vanhemmasta päästä, kun mappi täyttyy.
8. Perheen lapsille voi tehdä omat mapit (tai laatikot), joihin voi säästää kyseisen lapsen piirustuksia, käsitöitä, todistuksia, kunniakirjoja ym. mitä lapsiperheissä ajelehtii keittiöissä, sohvapöytien alahyllyillä, kirjahyllyissä kirjojen päällä, lastenhuoneen pöydillä, laatikoissa ja muuallakin.
Jokaisella on oma tyylinsä arkistoida papereita. Joku mapittaa kaikki vuoden paperit samaan mappiin. Jollain on pankki-, vakuutus-, auto- ja kaikille muillekin aihealueille omat mappinsa. Tärkeintä on, että tietää mistä puuttuvaa paperia lähtee etsimään. On hyvä tuntea oma tapansa arkistoida. Jos kaikki paperit ovat kasoina nurkassa ja pahimmillaan muovikasseihin sullottuina vieraiden tieltä ympäri kotia, ei varmasti löydä etsimäänsä. Tällaisessa tapauksessa suosittelen vaikkapa yhtä laatikkoa, jonne kaikki tärkeät paperit voi vain heittää, pois ajelehtimasta. Jos ei jaksa käydä edes laatikkoa läpi vuoden lopussa, kannattaa seuraavaksi vuodeksi varata uusi laatikko. ”Arkistolaatikkoa” ei kannata täyttää lehdillä, kirjekuorilla eikä muullakaan jätepaperilla, vaan ainoastaan säästettävillä papereilla.
Tärkeintä on, että itse tietää, mistä tarvittavan paperin löytää!
Tavararemontti - järjestämisen ammattilaiset 