You are currently browsing the tag archive for the ‘kaappi’ tag.
Facebookissa Marjo ja Heli kävivät tällaista keskustelua.
Marjo: Lasten vaatteet ja lelut aiheuttavat päänvaivaa. Olemme saaneet vaatteita, jotka ovat vielä liian isoja, sitten on niitä pieneksi jääneitä vaatteita ja lelut valtaavat jo lähes joka huoneen. Miten saisi jonkun helpon järjestyksen?
Heli: Samaa ongelmaa täällä. Ja sit pahimmillaan käy niin, että joku vaate on käynyt kaapissa pieneksi, kun ei ole muistanut ottaa sitä käyttöön silloin kun se olisi ollut lapsille sopiva.
Marjo ja Heli ja muut tuhannet lapsiperheet, joita ongelma koskettaa!
Lasten vaatteiden hallinnoinnissa ensiarvoisen tärkeää on säännöllisyys, rohkeus, päättäväisyys. Mitä se tarkoittaa?
1. Säännöllisyys. Käy läpi puolivuosittain, eli kauden vaihtuessa, koko käyttövaatevarasto. Säilytä liian isot eri paikassa, vaikkapa kaapin ylähyllyllä, samankokoiset vaatteet omissa pinoissaan. Ennen kuin lähdet ostamaan uutta, katso ylähylly läpi, mitä sieltä löytyisi tulevalle kaudelle. Yleensä löydöt saattavat yllättää ja vähentää ostotarvetta. Jos et aio käyttää löytyneitä, sopivankokoisia vaatteita, laita ne kiertoon, älä takaisin hyllylle.
2. Rohkeus. Katso vaatteita kriittisesti ja laita rohkeasti hyväkuntoiset ja vähänkäytetyt kiertoon kirpputorille tai tuttaville. Ne, jotka ovat todennäköisesti seuraavalla kaudella jo liian pieniä, kannatta niin ikään laittaa eteenpäin saman tien. Näin ne eivät vie kaapissa tilaa. Ja turhan paljon isoilta sisaruksilta ei mielestäni tarvitse säästää ”varavaatteita” eli ihan kamalia ja kuluneita ”pihavaatteiksi”. Kahden pojan äitinä olen tullut siihen tulokseen, että isoveljen säästetyt ”hyväkuntoiset” ovat vain ”pihavaatteita”. Parempia vaatteita pikkuveljelle on ostettu kaupasta. Jos lasten ikäero on yli 5 vuotta, kannattaa vakavasti harkita, mitä säästää. Muoti muuttuu niin paljon, että aikanaan hyvältä näyttäneet vaatteet, eivät välttämättä kelpaa pikkusisarukselle ollenkaan.
Vaatteet, joilla ei enää ole myyntiarvoa, todennäköisesti kelpaavat päiväkotiin yhteisiksi varavaatteiksi. Kannattaa ainakin kysyä. Nyt kun perheessämme päiväkotiaika on ohi, leikkaan kuluneista (puhtaista) t-paidoista rättejä, joilla on hyvä pyyhkäistä keittiön lattiaa, parvekkeen pöytää, kuivata paistinpannu tiskauksen jäljiltä tai pesaista roskakaappi. Käyttötapoja on runsaasti. Kaikkein paras paikka tarpeettomalle lumpulle (jos rättejä tulisi monen vuoden tarpeiksi) on energiajae, jos sellaista lähistöllä kerätään.
3. Päättäväisyys. Ota vastaan vain sellaisia vaatteita, joita oikeasti aiot käyttää. Opettele sanomaan ”ei kiitos”, jos joku tarjoaa pussillisen rättitarpeita. Säilö kaikki oikeaa aikaa odottavaa vaatteet yhteen paikkaan. Muovikasseja varaston perältä tulee tuskin koluttua, kun tarvitaan shortseja tai villahaalareita tulevalle kaudelle. Näitä varaston nurkassa tilaa vieviä pussukoita, joiden sisällöstä omistajalla ei ole ollut harmainta aavistustakaan, olen myös viime viikolla laittanut kirpputorille. Alennusmyynneissäkin kannattaa shoppailla sillä mielellä, että ostaa vain tarpeellista, vaikka olisi miten edullista. Monta numeroa liian isoja ostaessa voi miettiä, haluaako lapsi 13-vuotiaana käyttää nyt muodissa olevaa toppatakkia. Mitä veikkaat?
Voisiko tämä tiivistää näin?
Halki – säästä vain ne vaatteet, jotka oikeasti tulevat vielä käyttöön. ”Arkistovaatteet” eli muistot toiseen laatikkoon ja pois käyttövaatteiden seasta.
Poikki – osta vain tarpeellista, ei ”varmuuden vuoksi”. Saatat jopa säästää rahaa, jos ”täsmäostat” yhden t-paidan tarpeeseen etkä kymmentä, jotka tupsahtavat esiin siinä vaiheessa, kun ovat jo liian pieniä.
Pinoon – raivaa hylly tai pari odottaville vaatteille ja jos teet oikein fiksusti, laitat laput kertomaan pinojen kokomerkinnät.
Raivaapa jo tänään yksi kaappi! Leluista sitten ehkä seuraavalla kerralla.