Sinulla on joka päivä 24 tuntia aikaa

Aika.

Tuo vihollinen, joka kuluu, joka tuntuu loppuvan, jota ei koskaan ole riittävästi.

Tai vihollinen, jota pitää tappaa tai kuluttaa.

Voiko aika olla ystävä?

Voi, jos sitä arvostaa, ei tuhlaa. Jos sitä käyttää hyödyllisiin tarkoituksiin. Se tuntuu ystävältä, kun sitä voi käyttää mukavassa seurassa.

Aika rientää kuin siivillä, kun on mukavaa. Yleensä mukavaan aikaan liittyy ihmisiä, puhumista ja parhaassa tapauksessa iloa ja naurua.

Yksinäisyys taas saattaa tehdä ajankulumisen tuntumaan etanan matelulta. Minuutit, tunnit, päivät kuluvat tuskallisen hitaasti. Etenkin, kun yön jälkeen odotettavissa on vain samaa ajantappamista.

Helsingin Sanomissa oli juttu HelsinkiMissiosta, joka perustettiin auttamaan köyhiä. Meidän aikamme köyhyyttä on  ihmissuhteiden puute. Materiaalisen hyvinvoinnin keskellä suomalaiset ovat yksinäisempiä ja onnettomampia kuin koskaan ja ehkä missään päin maailmaa.

Mutta me voimme muuttaa asian! Sen sijaan, että käytämme aikaamme materian haalimiseen ja hallinnointiin, voimme antaa sitä muille. Esimerkiksi juuri HelsinkiMissio etsii ja kouluttaa vapaaehtoisia ystäviksi vanhuksille, nuorille, lapsiperheille.

Monet ihmiset ovat puhuneet siitä, että tulee yhteisöllinen aika, jolloin materiaaliset asiat ovat toissijaisia ja ihmiset tärkeämpiä. Tässä Arto O. Salosen esitys viime keväältä. Hän käyttää termiä tietoisuusyhteiskunta.

Siirtyminen tähän aikaan on jo alkanut. Oletko sinä etujoukoissa muuttamassa maailmaa paremmaksi? Voisitko antaa aikaasi muille?

Ajan antamisessa ihmeellistä on se, että toisten hyväksi käytetty aika ei katoa mustaan aukkoon, vaan saat elää sen hetken itsekin. Bonuksena saatat saada iloa, ymmärrystä ja maailmankuvasi laajenee.  Ihmissuhteet  ovat oikeaa rikkautta!

Rahavaramme auttamiseen voivat olla rajalliset. Aikaa meillä jokaisella, jotka saamme elää tämän vuorokauden alusta loppuun, on 24 tuntia. Miten sinä omasi käytät?

PS. Kommentteihin voi laittaa linkkejä muista tahoista, jotka tarvitsevat vapaaehtoisia.

Advertisement

Joulutuska

EDIT: Kylläpäs tuli huono otsikko. Olisikohan kysymysmerkki pelastanut tilanteen? 🙂

Jouluun on vajaa kaksi viikkoa. Joulustressi alkaa painaa päälle. Vai alkaako?

Voisiko joulua viettää toisinkin?
Voisiko jättää turhat tavarat kauppaan ja auttaa niitä, joilla asiat eivät ole yhtä hyvin kuin itsellä? Voisiko kinkustaan silpaista siivun nälkäisten pöytään?
Voisiko pukin taakkaa keventää lahjoittamalla yhden lelun sellaiselle perheelle, jossa pukinkonttiin ei ole varaa ostaa täytettä?

Lapset ovat ihmeen ymmärtäväisiä ja solidaarisia, kun heille kertoo, että on paljon lapsia, joille vanhemmat eivät voi hankkia mitään joululahjoja. Tai että notkuvat joulupöydät eivät ole jokaisessa perheessä itsestäänselvyys.

Haluamme haastaa juuri sinut miettimään, miten voisit antamalla ja jakamalla omastasi saada itsellesikin jouluiloa.

Mitä jos yllätettäisiin hyväntekeväisyysjärjestöt ja näytettäisiin, että Suomessa on välittämistä ja yhteisvastuuta?

Alkuun pääsee vaikka googlaamalla tai tutustumalla Kepan Eettisiin joululahjoihin.

Me Tavararemontti-tiimiläiset haluamme toivottaa tuskatonta eli rauhaisaa ja stressitöntä joulua sinulle, lukijamme, ja parempaa uutta vuotta kahdelle uudelle ammattilaiselle jossain päin maailmaa!